Huomenta, Hampurissa ollaan pikkaisen meinaa pikku-Kalleilla ja Pirkoilla olla darra. Mutta ei siinä, pitkä päivä odotettavana että Ballroomiin päästään sisään kun neljän kieppeillä oli Alexin tarkoitus tulla avaamaan ovet meille. Eihän siinä sitten muuta kuin döönerit naamariin Reeberbanilla ja tuotteitta sitten muista kaupoista. Vitun hyvä boogie kaalissa ei voi muuta sanoa ja vitun moisella raivolla sitten seuraavaan keikkaan, Teardown aloittaa setin. Keikka Tearican osalta lähti pikkasen yskien ku oli aavistuksen jäissä mutta yskäisyn jälkeen homma tykitti niin maan perkeleen kovasti että päry päry! Keikkasettinä vedettiin My cave, All should be gone, Fire in her arse, Risoneeri ja kylymät kammarit. Ei mitään itkemisen aihetta mistään itse vedosta, homma maistu makkaralta ja vitun jees osastolta. Kun keikka oli hoidettu alta niin itse moukuttamis-osasto pärähti käyntiin. Onpa ylläri, hahah!
” Selvis nyt sitten viimein tämäkin kuinka kirjoittaa meidän nimi ”
Henkilökunta raahas saksalaista velliä bäkkärille ranteet notkuen ja melko vitun kyseenalainen suihkutila, lattiaviemäri kun ei vedä niin se ei vedä, joten pelätyt saksan jalkasienet jää nyt sitten arvailun varaan. Läpykät jalassa kahlaaminen jotenkin hukuttaa sen itse idean. Hehehehe. Noh, kun kassit oli virutettu, kattomaan Manzanaa. Vitun tiukka veto ja paitakojulla törötellen jos vaikka merkkejä menis. Teardown kiekot meni kohtuu vihaseeen mutta paitoja ei keltään mennyt sen kummeemmin kuin lahjoituksena omistajalle, joka oli vitun rujon näköinen tatuoitu kalju hemmo jolla rauta nousee. Äijä oli ihan liekeissä kun tarjosin paitaa ja pikkasen myöhemmin levyä.
” Bäkkäriyardin babes ”
” Manzana valmiina seuraamaan päräyttämään luulot pois ”
Tahtoivat sitten keikkojen jälkeen bäkkärin tyhjäksi ja itse kestitys Saksaseen malliin alkoi, ihan vitun hyviä tyyppejä Million miles boogiet, Mona on siis heidän laulaja, jolla oli synttärit samaisena iltana. Baarin työtekijänä oli hyvin viehkeä tatuoitu gimma ja lieneen paikallinenn stara-ukko, joiden kanssa sitten allekirjoittanut otti vähä velliä – muuten ei kuulemma ois seura kelvannut mutta itse jeesasin tätä staraa bäkkärin siivouksessa niin diggasivat. Ilta kaiken kaikkiaan oli todella bueno, saksaa ja englantia vääntäen oli jumalattoman hyvät kemut.
Illasta mieleen jäi hevetin makee Manzanan vika biisi, Faith no moren ralli jossa koko kööri paitsi allekirjoittanut kapus lavalle ja veti heti kunnon jamit ja yhteislaulut. Ite hoidin tuota merkkikojua niin joutu skippaan boogiet tällä kertaa. Hyvin silti kojulla riitti ihmisiä, parin saksamannin kanssa siinä puhuttiin pitkäänkin. Myyntihommista sanottakoon pari highlightia, Antoin siinä yhelle kimulille joka ujosti tuli pöydälle Tearin kiekon – hän boogies ihan kymmenen nolla, oli hänenkin synttärit. Pistin sitten vielä kierttuejulisteen nimmareineen mukaan niin halleluujaa, on mukavaa saada ihan oudonkin ihmisen mieli mukavaksi, se ei tällä kertaa tarvinnut kuin Teardownin levyn ja posterin nimmareineen. Se toinen oli ehkä sitten vähemmän menestykäs myynti, siinä paitakojun vastapäätä oli sohva jossa tää hemmo tsiikaili pitkään merkkejä siihen malliin että ”tohtiiko tohtiiko tulla ostaan”, noh, kun hemmo sitten viimein rohkeni tulla kojulle niin hän ekana osottaa Selenan ja Manzanan kiekkoja – ten euros – ei syttyny vaan kahteli mielenkiinnolla, Teardownin kiekko alkoi kiinnostamaan siinä ja meenasin jo antaa ilmatteeksi mutta lieenekkö se sai jonkun paniikin sitten enklannin puhumisesta niin kun olin ojentamassa kiekkoa niin se olikin jo revittämässä pitkällä baaria ja vaihto sohvastaan leiriä kauemmaksi ja perus möllö päälle vaan. En tiedä sitten että saiko tytöt myytyä tälle mutta hauska sinänsä kun levyt kiinnosti niin kovasti, ei vaan tohtinu kaivaa vörssiä esille.
” Kinnunen kaupparatsun uralla ”
Bussi oli tosiaan parkissa siinä Ballroomin edessä ja siinä myös yö vietettiin. Ramikin sai nukuttua kerrankin 3 vuorokauden valvomisen jälkeen ja seuraavana päivänä, eli tänään, nokka kohti Berliiniä ja kevyesti kepsutellen. Tänään on rokulipäivä, eli ei olekaan Lupekissa keikkaa, joten parannellaan tässä nyt huomista vetoa varten. Miksaajamme Matzoni the boogie jyrää tollasta vitun isoa tolkkiä tossa kitusiin, Piritta kirjoittelee blogia ja lukee Jallua, Rami hiimailee viereisellä penkillä ja allekirjoittanut painaa nappia ja ihmettelee että mistä tätä tekstiä oikein tulee. Rahaa on palanut ihan kiitettävästi pelimannitouhuihin ja muuhun leikkimieliseen kietotteluun jo nyt, Saksa ei ole sinänsä halpa maa etenkään huoltiksilla joissa juuri pääasiassa asioimme, viini on halvempaa kuin vesi – Ja vesi on kalliimpaa täälä dösässä kuin olut. Itse tässä kuuntelen Darkspace: a läppäriltä ja piru viete tuo moukku vaan osuu ja uppoaa.
” Travel pussy for epic men ”
Ihme settiä noissa saksalaisissa vessoissa, travel pussy!! Neljä juroo automaatista ja ei muuta kuin mukaan sellanen koko komppanialle. Hahah, niin äijä osaston olusetki viel litrat leka tölkkiä matkaan ja kas, kymppivolttista!! Vittu kymppivolttista velliä jollain 3 jurolla, saatana! Viel vähä välipalaa biiffinkiä tollasissa pötkylöissä , lämpimästä joka on vähän kuin hodari mutta kunno vurstia sämpylän sisässä. Kohta aletaan olla Berliinissä, jotain 80 kilsaa matkaa. Pimeetä ja kylmää mutta sehän sopii depressiiviseen metelöintiin. Maistit kohillaan noista litran lekoista, jumalauta!
” Mikko suoristaa mutkat ”
” Bloggarin perusvarma hymy ”
